AnttiHolopainen

Kansanedustaja Juhana Vartiainen ja perustuslaki

Kansanedustaja Juhana Vartiainen on ryhtynyt tulkitsemaan perustuslakiamme uusliberalistisen ”uskontokuntansa” silmälasien läpi Suomen Kuvalehdessä 8.1.2016. Vartiaisen tulilinjalla ovat sekä perustuslakiin kirjatut sosiaaliset perusoikeudet että oikeus työhön.

Hänen mukaansa ne ovat eriarvoisia oikeuksia. Hän toteaa, että perustuslaki ”ei tee riittävän selvää eroa vapausoikeuksien ja taloudellisten oikeuksien implikaatioiden välillä”. Taloudellisilla oikeuksilla Vartiainen tarkoittanee yhteiskunnan vastuuta väestön minimitoimeentuloturvan tasosta ja yhteiskunnan velvollisuudesta turvata sosiaali- ja terveyspalvelut sekä yhteiskunnan velvollisuus turvata oikeus työhön.

Perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja (Lapintie, Tölli) kirjoittavat Hesarin vieraskynäpalstalla 9.1.2016, että perustuslakivaliokunta ei politikoi. Vartiainen politikoi ja esittää implisiittisesti perustuslain muuttamista siten, että sosiaalis-taloudelliset perusoikeudet olisivat alempiarvoisia kuin vapausoikeudet.

Hänen mielipiteensä voima ei onneksi riitä muuttamaan perustuslakia. Tämän päivän uutisten mukaan jopa 90 % ammattiliittojen johtajista ilmoittaa liittojen olevan valmiina lakkoon, jos ”yhteiskuntasopimusta” lähdetään rakentamaan kokoomusprofeetta Vartiaisen filosofian eli EK:n pääkonttorin määrittämin ehdoin.

Perustuslakivaliokunta ei politikoi, vaikka koostuu kansanedustajista. Oikeuskäytännöissä, valtion ja kuntien virkakoneistojen sosiaalisia perusoikeuksia oikeuksia koskevien asioiden valmisteluprosessissa näyttää ajan henki ja valtaeliitin lain tulkinnan ensisijaisuus eli politiikan valtavirtaukset sen sijaan vaikuttavan aivan selvästi.

Diabetes liitto teki eduskunnan oikeusasiamiehelle kantelun valtioneuvoston päätöksestä ryhtyä perimään diabeetikoilta insuliinilääkkeen korotettuja omavastuuosuuksia aiheuttaen näin välittömän hengenvaaran ihmisille, joilla ei ole varaa ostaa kallistunutta insuliinia. Eduskunnan oikeusasiamies ei ottanut asiaan kantaa, vaan katsoi sen olevan poliittisen päätöksen teon asia. Poliittisessa päätöksen teossa taas insuliinin puutokseen menehtyvä diabeetikko näyttää olevan vähempiarvoinen asia, kuin rahan vallan intressi, eli leikkauspolitiikan toteuttamien puolustuskyvyttömien kustannuksella.

Sosiaali- ja terveyspalveluita koskeva asiakasmaksulaki on ollut voimassa 23 vuotta. Tapaturma- ja sairausinvalidien liitto esitti epäilyn laissa ja sitä koskevassa asetuksessa mainitsemattoman hoitajamaksun perinnän lainmukaisuudesta laatimalla oikeuskanslerille selvityspyynnön.  Sosiaali- ja terveysministeriön hallitussihteeri Johanna Huovinen ilmoitti: ”Hoitajamaksu on laillinen” (ESS 8.1.2016). Etelä-Suomen Sanomien haastattelun mukaan Huovinen myöntää, että laissa ei ole tapahtunut muutoksia.  Huovisen mukaan ”taloudelliset ajat ovat pakottaneet kunnat ottamaan kaikki maksut käyttöön”. Siis sellaisetkin maksut, jotka on itse kuntien virkamiesten toimesta keksitty. 

On kiinnostavaa nähdä, miten oikeuskansleri asian tulkitsee. Onko niin, että hallitussihteeri Huovisella on asiassa ylin tulkintaoikeus? Opin jo lapsena vanhemmiltani kaksi lakeja koskevaa tulkintalinjaa: ”laki on niin kuin se luetaan, mutta tulkinnat vaihtelevat” ja ”koira ei koiran hännälle polje”. Vanhempieni näkemyksen mukaan 1950 -1960-luvuilla porvarillinen oikeus on aina ”luokkaoikeutta”, jossa kansalainen on kapitalismin valtaeliittiin nähden alistetussa asemassa.

Luottamus oikeusvaltion puolueettomuuteen sosiaalivaltion kehityksen myötä vahvistui 1970 -1990-luvuilla, kun sosiaalivaltiota rakennettiin ja sosiaaliset perusoikeudet kirjattiin 1999 selkeästi perustuslakiimme.

Vartiainen hyökkää avoimesti perustuslaissa olevaa kansalaisten jakamattoman yhdenvertaisuuden linjausta vastaan niin, että kansalaisten sosiaaliset perusoikeudet ja oikeus työhön pitäisi olla eriarvoisia kuin hänelle tärkeät oikeudet esittää mielipiteitä.

Arvioni on, että Vartiaisen sanoiksi pukema ”ajan henki” on laajalle levinnyt maamme hallintokoneistoon. Demokratian rappiosta kertoo se, että keskeisten puolueiden eliitti hyväksyy pääosin kritiikittä käytännössä olemassa olevan lainsäädännön soveltamismuutoksien kautta tulevat sosiaalisten perusoikeuksien loukkaukset.

Näin tapahtuu, kun vakinaisessa virkasuhteessa oleva valtaeliitti on 30 vuoden aikana koulutettu uskomaan Vartiaisen yhteen ainoaan totuuteen. Akateeminen kritiikki, mitä mm professori Heikki Patomäki on esittänyt, ei näytä ylittävän keskiverto demarin tai kokoomuslaisen tiedostamiskynnystä.

Nyt kun ”luokkataistelu” taas kärjistyy, ”vääryyden” oppien vaikutukset nousevat selvemmin näkyville. On vain ajan kysymys, kun kansalaisvastarinta oikeuksien puolustamiseksi herää. Siitä oli selviä merkkejä jo vuoden 2015 jälkipuoliskolla.

Kiintoisaa on, että voimassa olevan lainsäädännön tulkintojen muutoksia sosiaali- ja terveydenhuollon maksupolitiikassa ei pidetä edes sen arvoisena, hallituksen on tarpeen asiaa käsitellä. Riittää, kun joku satunnainen virkamies ilmoittaa, että näin on. Riittääkö oikeasti?

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (5 kommenttia)

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Perustuslain tulkinta on aina politikointia. Se ei ole täsmällisesti kirjoitettu kuten useimmat tavalliset lait ovat. Se on pikemminkin seremoniallinen laki josta voi johtaa melkein minkä tahansa näkemyksen.
Esimerkiksi 'oikeus sosiaaliturvaan' sanoo että jokaisella on oikeus välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon. Kolmella kympillä kuussa selviää hengissä, joten se voisi olla välttämätöntä. Toisten mielestä edes tonni ei riitä.

Tämän vuoksi siihen vetoaminen on yleensä hemmetin typerää. Ei aina, mutta yleensä. Laki joka ei sano mitään täsmällisesti, ei ole oikein laki ollenkaan.

Käyttäjän kaijaolinarvola kuva
Kaija Olin-Arvola

Laki on kaikille sama, vain tuomiot vaihtelevat.
En oikein ymmärrä, mihin pyrit kommentillasi Pekka Pylkkönen. Hallituksen harjoittama lakien halveksunta rapauttaa moraalin. Mitä isot edellä, sitä pienet perässä.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Sanoin vain että laki joka puhuu asioista ympäripyöreästi on huono laki. En tiedä oletko lukenut perustuslakia, mutta se on aika lailla huono laki. Toki se on juhlallinen ja ylevä, sellainen seremoniallinen johdanto varsinaisiin oikeisiin lakeihin. Sen sijaan eksakti sisältö uupuu lähes kokonaan.

Oikeustieteessä on tuon perustuslakikoulukunnan ohella myös sellainen koulukunta joka haluaisi korostaa ensisijaisesti muita lakeja. Ne kun ovat täsmällisiä ja tarkkaan harkittuja juuri siihen tarkoitukseen mihin ne on laadittu.

Käyttäjän JyrkiSaari kuva
Jyrki Saari

Perustuslailla todetaan yksioikoisesti lainsäädäntövallan kuuluvan eduskunnalle ja annetaan lainsäädäntöä koskevia määräyksiä. Näin pohja seuraavan asteen säädösten, lakien, luomiselle on valmis.

Käyttäjän erkkil kuva
Erkki Laukkanen

Juhana Vartiaisen ja ammattiliittojen kontrastoiminen on kommentin arvoinen asia. Kun Juhana Vartiainen muutama vuosi sitten palasi Suomeen, ja VATT:in johtajaksi, hänet pyydettiin pääalustajaksi SAK:n talouspoliittiseen seminaariin. Siinä seminaarissa hän liputti sumeilematta tarjonnan taloustieteen puolesta, ilman että kukaan läsnä olleista kymmenistä ammattiliittojen työntekijöistä häntä millään tavalla kritisoi. Itse asiassa kriittisiä äänenpainoja on löytynyt vasta sen jälkeen kun Vartiainen otti Kokoomuksen jäsenkirjan. Eikä sekään kritiikki ole varsinaisesti suuntautunut hänen talouspoliittista linjaansa vastaan, vaan hänen käyttämiään karkeita - myös Antin ansiokkaasti kritisoimia - ilmaisumuotoja vastaan. Lakoista Vartiainen ja ammattiliitot ovat varmasti eri mieltä, mutta talouspolitiikan päälinjaa koskevista näkemyseroista en ole vakavasti otettavaa näyttöä löytänyt. Ja mitä perustuslain ja siihen rinnastettavan säännöstön tulkintaan tulee, niin siltä osin keskustelu ei ole Suomessa vielä kunnolla alkanut. Muissa maissa tästä 'uuskonstitutionalismista' on puhuttu jo yli 20 vuoden ajan. Hyvä johdanto siihen löytyy tästä: http://www.labour.fi/TjaYpdf/ty32009/ty32009Gill.pdf

Toimituksen poiminnat