AnttiHolopainen

Missä on terveyskeskusmaksujen korotukset hyväksyneiden moraali ja etiikka?

Tuli mieleen Kaarlo Kramsun runon sitaatti: ”…ei oikeutta maassa saa ken itse sit ei hanki” maanantain 21.12. Lahti-Nastola yhdistymishallituksen kokouksessa, kun käsittelimme vuoden 2016 sosiaali- ja terveydenhuollon palvelumaksuja. En saanut tukea muilta, kun esitin sairaanhoitajan käyntimaksujen perinnän lopettamista ja lääkärin käyntimaksujen ennallaan pitämistä.

Tämän päivän Etelä-Suomen Sanomissa esitettiin perustelut kannalleni laajassa artikkelissa, joka oli otsikoitu: ”Lahti erottuu psykooseissa”. Jutun alaotsikkona oli: ”Kun ihminen syrjäytyy, myös sairaudet alkavat kasaantua”.

Artikkelissa kerrottiin, miten rajusti erikoissairaanhoidon päivystyspalveluiden käyttö on kasvanut. Yhteys sairauksien kasautumisen, työttömyyden ja sosiaalisten ongelmien välillä on monin tutkimuksin toteen näytetty. On suorastaan pöyristyttävää, että Lahden kaupunki sosiaali- ja terveystoimen johdon esityksestä kärjistää pienituloisten ja sairaiden tilannetta entisestään ottamalla käyttöön asiakasmaksulakiin ja asetukseen perustumattoman ylimääräisen sairaanhoitajien käyntimaksun ja korottaa sen lisäksi vielä terveyskeskusmaksuja lähes 30 %:lla.

Missä ovat päätöksiä valmistelevien virkamiesten moraali ja eettiset arvot? Missä ovat niiden politiikan eliittiin nousseiden luottamishenkilöiden arvot ja ymmärrys, kun eivät suostu näkemään yhteyttä maksukynnyksen rajuilla korotuksilla ja sosiaalisen syrjäytymisen vauhdittamisella? Näin samaan aikaan, kun työelämässä ja vakituisessa työsuhteessa huomattavalla osalla väestöä on turvattu maksuttomat perusterveydenhuollon palvelut työterveyshuollon kautta.

Tässä oli joululahja kaupunkimme köyhille jouluviikolla. Kesäkuun alussa Lahdessa käyttöön otetun hoitajamaksun perinnän laillisuus on epäselvä. Asiakasmaksulaki ja sen pohjalta annettu uusi Juha Rehulan 19.11.2015 allekirjoittama asetus 1350/2015 eivät moista maksua tunne. Tein siksi maksujen perintäpäätöksen lainmukaisuudesta selvityspyynnön oikeuskanslerille.

Kun odottelen vastausta selvityspyyntöön, mielessäni pyörii toinen lapsena opittu oikeusvaltiomme 1950-luvun tilaa luonnehtinut savolaisviisaus: ”koira ei koiran hännälle pole”. Nähtäväksi jää, onko oikeusvaltiomme noista ajoista kehittynyt? Olemmeko edistyksellisestä perustuslaistamme huolimatta siirtyneet jo takaisin aikaan, jossa rahanvallan oikeus on eri asia, kuin vallattomien oikeus.

Kaarlo Kramsu kuoli 1895 aikansa pahoinvoivana Niuvanniemen mielisairaalassa. Hänen viestinsä kantaa runon muodossa 1800-luvun lopulta näihin päiviin tullen jälleen entistäkin ajankohtaisemmaksi.

Hyvää joulua ja parempaa uutta vuotta silti kaikille tasapuolisesti!


 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (2 kommenttia)

Käyttäjän ToivoRissanen kuva
Toivo Tapio Rissanen

"Yhteys sairauksien kasautumisen, työttömyyden ja sosiaalisten ongelmien välillä on monin tutkimuksin toteen näytetty."

Koskee luultavasti myös psykiatrisia sairauksia. Itse asiassa nämä ovat täysin mielivaltaisesti määriteltyjä asioita, joille ei ole olemassa mitään lääketieteellistä testiä. Skitsofrenia "keksittiin" 1800-luvulla, masennus kai joskus 1990 paikkeilla. Kuitenkin mielivaltaisilla perusteilla voidaan sosiaalisilta taidoilta heikkolahjaisia sulkea mielisairaaloihin, mikä edistää syrjäytymistä. Sairaalaa seuraava avohoito sitten varmistaa mielenterveyskroonikon uralle joutumisen pakkolääkkeineen. Itse olen joutunut kärsimään masennusdiagnoosin ja psykiatrian takia valtavasti viimeiset 20 vuotta. Lisäksi epäilen, että minulle pakkosyötetyt - tai markkinoidut - lääkkeet aiheuttivat vaikean psykoosin aikuisiällä.

Masennuslääkkeet keksittiin sattumalta, ja sitten myöhemmin sovittiin masennusdiagnoosista, minkä jälkeen lääkkeitä ryhdyttiin markkinoimaan julistamalla masennusepidemia maailmanlaajuisesti. Lääkäreillä on vahva usko lääkkeiden tehoon, vaikka nykytutkimus todistaa niiden olevan 82% lumevaikutteisia.

Mitä enemmän määrätään masennuslääkkeitä, sitä enemmän päätyy ihmisiä masennusdiagnoosilla työkyvyttömyyseläkkeelle. Tämä käy ilmi Maarit Nermeksen kirjasta "Näyttöön perustuvaa masennuksen lumehoitoa". Syrjäytyneistä nuorista (työn ja koulutuksen ulkopuolisista) puolestaan valtaosa syö psyykelääkkeitä, mikä herättää monenlaisia kysymyksiä.

Masennuslääkkeet kapeuttavat tunne-elämän ja voivat pitkäaikaiskäytössä aiheuttaa psykoosia, hallusinaatioita ja sydän- ja verisuonisairauksia. Näihin sitten määrätään lisää lääkkeitä, jolloin tunnemaailma kapenee entisestään. Haitoista keskustellaan ulkomailla (internet, facebook, Daily Mail), mutta kestää ehkä puoli vuosisataa ennen kuin tieto kantautuu Suomeen. Myös Peter C. Götzsche kertoo lääkkeiden vaaroista kirjassaan Tappavat lääkkeet.

Jos sosiaalisille ongelmille haluttaisiin jotain tehdä, kannattaisi lakata medikalisoimasta niitä - biologisen psykiatrian voisi lakkauttaa. Mielestäni pitäisi tukea lasten harrastuksia, jotta sosiaaliset taidot opittaisiin luontevasti ennen täysi-ikäisyyttä. Myöhemmin näitä taitoja on omakohtaisen kokemukseni mukaan lähes mahdoton oppia.

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

Suomessa meillä näyttäisi olevan ehkä maailman korkein verotus ja samalla maksulliset palvelut. Britanniassa kansallinen ylpeys jo 1950-luvulta lähtien toiminut julkinen terveydenhuolto NHS takaa edelleen täysin ilmaisen terveydenhuollon jokaiselle kansalaiselle ja tämän lisäksi täysin ilmaiset lääkkeet lapsille, raskaana oleville naisille ja vanhuksille.

Toiminta on laadukasta perustasolta aina vaativaan erikoissairaanhoidon tasoon asti jopa ilman kuukausien jonotusta. Lääkärit tulevat kotikäynneille tarvittaessa potilaan ollessa huonokuntoinen vanhus tai lapsi.

Veroaste on kuitenkin huomattavasti Suomea matalammalla tasolla.

Viimeksi itse käytyäni TK:n vastaanotolla käteen annettiin lasku 39,00 euroa 10 minuutin turhasta konsultaatiosta.

Toimituksen poiminnat